1. 1. Yhteenveto

2. 2. Rodun tausta

3. 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia

4. 4. Nykytilanne

5. Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta

6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat

7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta

8. Lähteet

4.1 PoP Populaation koko ja rakenne

4.2 Lu Luonne ja käyttöominaisuudet

4.3 TeTeTerveys

4.4 UlkoUlkomuoto

6.1 Visio

6.2 Rotujärjestön tavoitteet

6.3 Rotujärjestön strategia

6.4 Uhat ja mahdollisuudet

6.5 Varautuminen ongelmiin

6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi

4.3.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet

4.3.2 Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet

4.3.3 Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista

Rodut ovat erilaisia ja tätä ohjetta tulee soveltaa sen rodun tilanteeseen, jolle se laaditaan. Ohjelmasta pitää ilmetä kasvattajien kannalta olennainen tieto.

Yhteenveto on korkeintaan1-2 sivua pitkä tiivistelmä jalostuksen tavoiteohjelman keskeisistä kohdista.

Tässä osassa kuvataan lyhyesti rodun alkuperä ja kehitys nykyiseen muotoon. Erityisen tärkeää on sisällyttää tähän selvitys rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ja sen mahdollisista muutoksista tai eroavuuksista eri maissa sekä selvittää myös, miten kulloinenkin käyttötarkoitus on vaikuttanut rodun jalostuksen päämääränä olleisiin luonne-, käyttö- ja rakenneominaisuuksiin. Tässä on huomioitava, että monen rodun käyttötarkoitus on muuttunut sen alkuperäisestä tehtävästä lähinnä seurakoiraksi. Tällöin myös seurakoirana oleminen on luokiteltava käyttöominaisuudeksi.

Tässä kappaleessa kuvataan myös lyhyesti rodun historia ja kehitys Suomessa.

Osio sisältää lyhyesti seuraavat tiedot esim. taulukkomuodossa.

1) Nykyinen rotua harrastava yhdistys/rotujärjestö ja sen perustamisvuosi

2) Selvitys mahdollisen rotujärjestöoikeuden alkamisajankohdasta

3) Mahdolliset aiemmat rotujärjestöt

4) Rotua harrastavan yhdistyksen/rotujärjestön jäsenmäärä

5) Rotua harrastavan yhdistyksen/rotujärjestön jalostusorganisaation rakenne – lyhyesti esim. kaaviona

Kuvataan rodun tämän hetkinen määrällinen ja laadullinen tila Suomessa ja mahdollisuuksien mukaan ulkomailla. Nykytilanteen kuvaus jaetaan seuraaviin osiin:

(Kohdassa tullaan antamaan linkit ohjelmiin, joiden avulla seurantaa voidaan tehdä)

Tässä osiossa arvioidaan populaation kokoa ja rakennetta. Voidaan esimerkiksi seurata vuosittaista sisäsiitosastetta tai muulla tavoin tehdä yhteenvetoa tehollisesta populaatiokoosta, joka kuvaa geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja geenien erilaisia versioita häviää (homotsygoituminen). Rotujärjestö esittää myös kannanottonsa yksittäisten koirien käytöstä jalostukseen: käytetäänkö rodussa tai onko siinä käytetty liiallisesti muutamia yksilöitä. Asiaa voidaan selvittää esim. listaamalla eniten käytettyjen koirien jälkeläismäärät niiden elinaikana tai listaamalla vuosittaiset jälkeläisosuudet eniten käytetyille uroksille (esim. Vuosi 2002: Jeppe 1 9%, Rekku 2 7% jne.) Kohdassa voidaan listata vaikkapa 10 eniten käytettyä urosta vuosittain viiden viime vuoden aikana ja lisäksi vuosittaiset käytettyjen urosten kokonaislukumäärät ("Yhteensä vuonna 2002 syntyi jälkeläisiä 20 urokselle"). Jos eniten käytettyjen koirien joukossa on lähisukulaisia, tuodaan niiden väliset sukulaisuussuhteet esiin. Liikakäytöksi voidaan lukea yli 10% osuudet kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli 5% osuudet sukupolvea kohden eli noin neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä. Jos rodussa syntyy esimerkiksi 500 pentua vuosittain, olisi yksittäisen uroksen liikakäytön rajana 100 pentua. Haluttaessa voidaan myös tuoda esiin rodussa olevien eri sukulinjojen lukumäärää sekä niiden jalostuskäyttöä: suositaanko joitakin linjoja jalostuksessa, ovatko toiset häviämässä, jne. Tähän osioon liitetään myös käytettävissä oleva tieto rodun populaatioista muissa rodun kannalta olennaisissa maissa.

Yhteenveto viimeisen viiden vuoden tilanteesta Suomessa voidaan esittää esimerkiksi taulukkona:

Populaation tehollista kokoa voidaan arvioida vuosittain tai sukupolvittain (neljän-viiden vuoden aikana) esimerkiksi kaavalla:

4*Nm*Nf / (Nm+Nf), jossa Nm on siitokseen käytettyjen narttujen ja Nf siitokseen käytettyjen urosten lukumäärä. On muistettava, että useimmat tarkoitukseen kehitetyt kaavat kuvaavat ns. ideaalipopulaatiota ja ovat siksi vain suuntaa antavia.

Tässä kappaleessa esitetään rotujärjestön käsitys rodun tämänhetkisestä tyypillisestä luonteesta sekä ennen kaikkea kriittinen arvio rodun mahdollisista luonneongelmista. Kappaleessa raportoidaan myös sellaiset mahdolliset luonteenpiirteet, jotka ovat ristiriidassa rodun tyypillisten nykyisten käyttötarkoitusten kanssa. Rotujärjestön tulee esittää arvionsa siitä, kuinka hyvin rodun yksilöiden luonne vastaa rotumääritelmän luonnekuvausta, samoin kuin siitä, kuinka hyvin rodun tämänhetkinen luonne soveltuu sen tyypillisen käyttötarkoituksen tai –tarkoitusten mukaiseen toimintaan. Huom: on tärkeää verrata todellista tilannetta rotumääritelmään, eikä vain kuvata rotumääritelmää. Jos rodun yksilöitä on testattu erilaisilla luonnetesteillä tai viety käyttökokeisiin, esitetään tässä osiossa yhteenveto testattujen koirien määristä ja eri testien ja kokeiden tuloksista. Rotujärjestön tulee ottaa myös kantaa siihen, kuinka hyvin käytetyt testit soveltuvat rodun luonneominaisuuksien arviointiin.

Käyttöominaisuuksien osalta esitetään yhteenveto rodun keskeisistä käyttökoe- tms. tuloksista viimeisen 5 vuoden osalta, sekä prosenttiosuus kunakin vuonna syntyneistä, kokeisiin osallistuneista koirista.

Tässä kappaleessa esitetään myös yhteenveto rodun luonteesta muissa maissa, mikäli asiasta on saatavissa luotettavaa tietoa.

Tässä kappaleessa esitetään yhteenveto rodun PEVISA-ohjelmaan sisällytetyistä sairauksista. Yhteenveto voi sisältää lyhyen kuvauksen eri sairauksista, tarkoitus ei kuitenkaan ole toistaa tässä yhteydessä runsaasti yleisesti tunnettua tietoa. Sen sijaan on hyvä mainita lähteet, joita on käytetty sairauksien kuvaamiseen ja joista saa tarkempaa tietoa. On hyvä tuoda esiin, mitä kunkin sairauden periytymistavasta ja periytymisasteesta tiedetään.

Olennainen osa kappaletta on selvitys PEVISA-ohjelman mukaisista jalostusrajoituksista kunkin sairauden osalta sekä yhteenveto PEVISA-ohjelman mukaisista tutkimustuloksista viimeisen viiden vuoden ajalta. Mikäli mahdollista, voidaan tiedot tutkimustuloksista ja -rajoituksista esittää taulukkomuodossa, mikä monesti parantaa selkeyttä ja luettavuutta. Näiden perusteella esitetään arvio, kuinka paljon jalostuspopulaatio on kaventunut rajoitusten vuoksi. Esimerkiksi rodussa, jossa karsitaan D- ja E-lonkkaiset koirat jalostuksesta, ilmoitetaan näiden koirien osuus vuosittain syntyneistä, esim. 5 vuoden ajalta.

Tässä osiossa rotujärjestö ottaa myös kantaa siihen, kuinka merkitsevästi kukin sairaus haittaa A) rodun yksilöiden jokapäiväistä, normaalia elämää, B) rodun edustajien käyttämistä käyttötarkoitukseensa C) rodun jalostusta.

Tähän osioon liitetään myös yhteenveto rodun PEVISA-ohjelmasta ja siihen tehdyistä muutoksista esim. taulukkona

Voimaantulovuosi	Vastustettava sairaus	Vaadittavat toimenpiteet	Mahdolliset raja-arvot ja muut rekisteröintirajoitukset

Mikäli PEVISA-ohjelmaan sisällytetyistä sairauksista on saatavissa tietoja muista maista, esitetään myös muiden maiden tilanteesta lyhyt yhteenveto. Jotta voidaan arvioida muista maista saatavissa olevan tiedon luotettavuutta, esitetään ne lähteet, esimerkiksi kansallisten vastustusohjelmien tulokset, rotujärjestöjen julkaisut, yksittäisten kasvattajien antamat tiedot ja kirjallisuuslähteet, joista tieto on saatu.

Tässä kappaleessa kuvataan rotujärjestön tiedossa olevat, rodulla yleisesti todetut sairaudet, jotka eivät kuitenkaan sisälly rodun PEVISA-ohjelmaan (tietolähteenä esim. kasvattajakyselyt, kirjallisuus, lääketieteelliset tietokannat, SKL:n tietokanta ym.). Yhteenveto voi sisältää lyhyen kuvauksen eri sairauksista, tarkoitus ei kuitenkaan ole toistaa tässä yhteydessä runsaasti yleisesti tunnettua tietoa. Sen sijaan on hyvä mainita lähteet, joita on käytetty sairauksien kuvaamiseen ja joista saa tarkempaa tietoa. Näiden sairauksien esiintyvyydestä Suomessa esitetään myös niin tarkka selvitys kuin mahdollista. Samoin selvitetään olemassa oleva tieto kunkin sairauden periytymistavasta ja jos periytyminen on kvantitatiivista (monta geeniä määrää yhdessä ympäristövaikutusten kanssa ominaisuuden ilmiasun kullakin koiralla), periytymisasteesta. Tässä osiossa tulee myös selvittää ne menetelmät, joita rotujärjestö käyttää kerätessään tietoa rodun terveydestä. Tässä osiossa rotujärjestö ottaa myös kantaa siihen, kuinka merkitsevästi kukin sairaus haittaa A) rodun yksilöiden jokapäiväistä, normaalia elämää, B) rodun edustajien käyttämistä käyttötarkoitukseensa C) rodun jalostusta.

Mikäli PEVISA-ohjelmaan kuulumattomista, mutta rodulla Suomessa tavattavista sairauksista on saatavissa tietoja muista maista, esitetään myös muiden maiden tilanteesta lyhyt yhteenveto. Erityisesti tulee selvittää niiden maiden tilanne, joista on geenivirtaa meille. Jotta voidaan arvioida muista maista saatavissa olevan tiedon luotettavuutta, esitetään ne lähteet, esimerkiksi kansallisten vastustusohjelmien tulokset, rotujärjestöjen julkaisut, yksittäisten kasvattajien antamat tiedot ja kirjallisuuslähteet, joista tieto on saatu.

Tässä osiossa esitetään yhteenveto niistä sairauksista, joita rodulla on kuvattu kirjallisuudessa ja joista on muuten saatavissa tietoa muista maista. Tiedonhaussa on suositeltavaa käyttää apuna soveltuvia tietokantoja (joihin tullaan antamaan linkit). Käytetyt lähteet on ehdottomasti esitettävä tarkasti. Haluttaessa voidaan tavoiteohjelmaan liittää liitteeksi tärkeitä artikkeleita.

Osiossa esitetään yhteenveto siitä, kuinka tämän hetkinen ulkomuoto vastaa rotumääritelmää. Osiossa kuvataan rodun nykyisen ulkomuodon tyypilliset ongelmat ja poikkeamat rotumääritelmästä sekä todetaan ne ominaisuudet, joissa jalostus on toteuttanut hyvin rotumääritelmän vaatimukset. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, esiintyykö rodulla ulkomuoto-ominaisuuksia, joissa liioitellaan rotumääritelmän vaatimuksia tai jotka voivat altistaa rodun koirat terveydellisille ongelmille tai haitata niiden rotumääritelmän mukaista käyttöä.

Jos rodulle on jo aiemmin hyväksytty tavoiteohjelma, tässä osiossa esitetään lyhyt tiivistelmä sen tavoitteista sekä toimenpiteistä, joiden avulla ohjelmaa on toteutettu. Esitetään myös arvio siitä, miten hyvin konkreettiset tavoitteet on saavutettu. Mikäli mahdollista, yhteenveto voidaan esittää taulukkomuodossa.

Esim:

Tavoite

Toimenpide

Tulos

Rodun terveydentilan seuraaminen

Kasvattajakyselyt vuosittain

- Toteutettu kaksi kyselyä vuosina xxxx ja xxxx

- Vastauksia saatu x% syntyneistä pennuista

- Vastausten perusteella todettu

Lonkkadysplasiafrekvens-sin lasku x%:iin

tai esim. D-E-lonkkaisten osuuden lasku x%:iin

PEVISAan raja-arvo B

- seuranta-aikana tutkittu xx koiraa

- toteutunut dysplasiafrekvenssi (tai D-E-lonkkaisten osuus) Y%

Yhteenvedon tulee siis sisältää selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä siitä, miten hyvin edellisessä ohjelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu. Mikäli tehdyt toimenpiteet tai saavutetut tavoitteet eivät vastaa asetettuja, tulee rotujärjestön selvittää syyt siihen.

Kuvataan rodun jalostuksen pitkän tähtäimen näkymät: miten ja miksi rotu kehittyy? Olennaista on pohtia rodun alkuperäistä ja nykyistä käyttötarkoitusta sekä niiden suhdetta tulevaisuuden näkymiin. Pysyykö rodun käyttötarkoitus ennallaan vai onko odotettavissa selkeä muutos - ja jos on, niin mihin suuntaan ja miksi? Rotujärjestö voi esittää myös muutaman vaihtoehtoisen näkemyksen siitä, mihin rotu on kehittymässä ja arvioida eri vaihtoehtojen toteutumisen todennäköisyyttä ja vaikutuksia rodulle sekä niiden aiheuttamia jalostuksellisia vaatimuksia.

Määritetään rotujärjestön jalostustavoitteet ja todetaan tukevatko vai ehkäisevätkö ne edellä esitettyjä visioita. Päämäärien tulee olla selkeästi määriteltyjä ja ne on syytä pohtia erikseen eri osa-alueilla, joita ovat

- populaation kokonaistila ja rakenne

- luonne

- käyttöominaisuudet

- terveys

- ulkomuoto

Tavoitteet olisi hyvä määritellä mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti.

Jos tavoitteet ovat muuttuneet selvästi edellisestä tavoiteohjelmasta, on muutosten syyt perusteltava. Samoin on tuotava esiin rotujärjestön näkemys eri osa-alueiden päämäärien keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä.

Tässä osiossa määritellään ne keinot, joita rotujärjestö käyttää päästäkseen edellä määrittämiinsä jalostustavoitteisiin. Keinot on määriteltävä riittävän konkreettisesti ja niiden on oltava realistisesti toteutettavissa. Usein ne kannattaa jakaa lyhyen ja pitkän aikavälin keinoihin.

Tässä osioissa määritellään eri osa-alueiden kriittiset menestystekijät, uhat ja mahdollisuudet. Ne on hyödyllistä esittää ns. SWOT-kaavioina osa-alueittain, kuten populaatio, luonne, käyttöominaisuudet, terveys, rakenne ja rodun markkinapotentiaali. Lopuksi esitetään tärkeimmät kohdat yhteenvetokaaviona.

Vahvuudet

- rodun ja rotujärjestön sisältä löytyvät positiiviset aspektit

- esim. resurssi tai kapasiteetti, jota voidaan käyttää tehokkaasti jalostustavoitteiden saavuttamiseksi

Heikkoudet

- rodun ja rotujärjestön sisäiset heikkoudet

- rajoitukset, ongelmat tai puutteet, jotka heikentävät mahdollisuuksia saavuttaa jalostuksen tavoitteita

Mahdollisuudet

- mikä tahansa rodun tai rotujärjestön ulkopuolinen positiivinen tekijä

- voi olla trendi, muutos tai huomioimaton tarve, jonka rotu tai rotujärjestö voi tyydyttää

Uhat

- rodun ja rotujärjestön ulkopuoliset negatiiviset tekijät

- mikä tahansa rodun tai rotujärjestön ulkopuolinen epäsuotuisa tekijä, joka voi heikentää mahdollisuuksia saavuttaa jalostustavoitteet

Tässä osiossa esitetään yhteenveto rotuun kohdistuvista riskeistä, siitä miten niihin varaudutaan, miten niiden toteutumista voidaan välttää sekä mitä ne toteutuessaan merkitsevät rodulle. Asia esitetään sillä tarkkuudella, johon rotujärjestö pystyy. Toimenpiteet ongelmien varalta voidaan esittää esim. taulukkona:

Riski

Syy

Varautuminen

Miten vältetään

Toteutuessaan merkitsee

Pentukysyntä romahtaa

Ei enää pienpetoja, joiden metsästykseen rotua on käytetty

Selvitetään rodun soveltuvuus agilityyn ja seurakoiraksi

Kampanjoidaan riittävien saaliseläinkan-tojen puolesta

Jalostus vaikeutuu tai loppuu, jos ei riittävästi pentukysyntää

MMM kieltää rodun kasvatuksen Suomessa

Terveysongelmien lisääntyminen koska jalostuksessa suosittu lyhytkuonoisuutta

Informaatiota pennunostajil-le, kasvattajille, tuomareille ja viranomaisille

Jalostuksessa pyritään terveeseen rakenteeseen:

- kasvattajien jalostusvalinnat

- tuomarien koulutus

Jalostus loppuu

Riskit ovat rotukohtaisia, muita esimerkkejä mm. jalostuspohjan kaventuminen, erilaisten perinnöllisten sairauksien lisääntyminen jne.

Tässä osiossa JTO:n tavoitteet puretaan konkreettisiksi toimenpiteiksi ja suunnitellaan niiden toteuttamisaikataulu JTO:n voimassaolokaudelle. Osio voidaan esittää myös taulukkona esim:

Vuosi

Toimenpi-teet

Terveysky-sely kasvat-tajille

Valmistel-laan jalos-tustarkastusohjeet

Aloitetaan säännölliset jalostustar-kastukset

Otetaan käyttöön jalostuskoi-rien silmä-tarkastus-velvoite

Terveys-kysely kasvattajille

Aloitetaan kasvattaja-koulutus

xxxxx

jne

Rotujärjestö on velvollinen ottamaan huomioon JTO:n tavoitteet vuotuista toimintasuunnitelmaansa laatiessaan.

Tämä osio kuvaa, miten päämäärien ja strategian toteutumista seurataan ja onnistumista mitataan. Toteutumisen ja onnistumisen seuranta jaetaan kahteen osaan:

1) Tavoiteohjelmassa määriteltyjen strategisten toimenpiteiden toteutumisen seuranta

2) Tavoiteohjelmassa asetettujen päämäärien saavuttaminen

Jotta seuranta onnistuisi mahdollisimman tehokkaasti, on käytettävät mittarit pohdittava ja määriteltävä riittävän yksityiskohtaisesti jo JTO:n suunnitteluvaiheessa.

Rekisteröinnit (kpl)

Tuonteja kpl

Kasvattajat kpl

Käytetyt kirjallisuus- ja muut lähteet mahdollisimman tarkasti