Vanha suomenkielinen rotumääritelmä

FCI.n ROTUMÄÄRITELMÄ N:ro 53b

FCI:n hyväksymä 23.4.1992, SKL-FKK.n suomennos 10.8.1993

Luonnehdinta: Paimenkoira. Sopii karjan, pihan ja talon suojelu- ja vartiointitehtäviin.

Yleisvaikutelma: Voimakasrakenteinen, huomiota herättävä, arvokkaasti käyttäytyvä koira, joka herättää hämmästystä, ihmetystä sekä myös pelkoa. Rodunmukainen karvapeite tekee rodusta mahtavan ja voimakkaan näköisen. Runko on hieman korkeuttaan pitempi, ei neliömäinen. Pää nousee runsaskarvaisena selän yläpuolelle. Häntä on alaspäin riippuva ja koiran liikkuessa se kohoaa selkälinjan tasolle. Karvapeite on valkoinen.

Pää: Kallo kohtuullisen leveä, pään koko suhteessa runkoon, edes runsas karvoitus ei saa sitä näyttämään suhteettomalta. Kallo holvautunut ja kuono-osaa pitempi, n. 60 % pään pituudesta. Poskikaarien välistä kallo vaikuttaa leveältä. Kulmakaaret hyvin kehittyneet. Otsapenger selvä. Kuononselkä suora, kuono ei suippo vaan suorakaiteen muotoinen. Kirsu musta. Kuono hyvin leveä ja keskipitkä. Huulet tiiviit ja väriltään mustat. Leuat lujat ja vahvat.

Silmät: Soikeat. Luomet tiiviit, silmät tummanruskeat.

Korvat: Keskikorkealle kiinnittyneet, poskenmyötäiset, u:n muotoisina riippuvat. Niiden pituus on n. 60 % pään pituudesta. Korvat eivät liiku edes koiran kiihtyessä tai hyökätessä.

Eturaajat: Pitkä, tiheä karvapeite vaikeuttaa suuresti raajojen arvostelua. Eturaajat pylväsmäiset, luustoltaan vahvat ja massiiviset. Nivelet vahvat. Lavat hieman jyrkät, tiiviit.

Runko: Säkä melko pitkä, selvästi erottuva. Selkä lyhyt, lanne keskipitkä, lihaksikas ja leveä. Lantio leveä, keskipitkä, hieman laskeva. Rintakehä keskisyvä, tynnyrimäinen ja pitkä. Eturinta leveä.

Takaraajat: Pitkä, tiheä karvapeite vaikeuttaa suuresti raajojen arvostelua. Takaraajat ovat vanuneen ja huopautuneen karvan peitossa, joten lantio ja takaraajat näyttävät sulautuvan toisiinsa ja niiden mittasuhteita on vaikea arvostella. Takaraajojen asento on hieman jyrkkä ja leveä. Reisi on hyvin lihaksikas ja leveä. Sääri voimakas. Runsas karvapeite muodostaa vaaditut huopalevyt reisissä ja säärissä.

Virheet: Jokainen poikkeama edellä mainitusta katsotaan virheeksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

Vakavat virheet: Tyyppivirheitä esiintyy harvoin, sillä rotu on pitkälle jalostettu ja se on tasalaatuinen. Se on säilynyt rotutyypiltään muuttumattomana ammoisista ajoista. Harvoin, mutta kuitenkin esiintyviä virheitä ovat pienikasvuisuus, löysät lavat, heikot käpälät, ei yhdensuuntaiset takaraajat, pigmentin puute silmäluomissa, huulissa, mahdollisesti myös kirsussa, kierteinen häntä, purentavirheet, etenkin etuhampaiden osalta.

Hylkäävät virheet: Lyhyt turkki, (missä tahansa kohdassa). Lihanvärinen iho, pystyt, kevyet korvat, töpöhäntä, kirjavuus. Koko rungon pehmeys tai puuttuva jäntevyys.

Huom! Uroksilla tulee olla kaksi normaalia kivestä täydellisesti laskeutuneina kivespusseihin.