PUMI

Tietoa
Historiaa
Rotu- määritelmä
Kirjoituksia
Kasvatus
Valiot

Rotumääritelmä

PUMI, alkuperämaa Unkari

KÄYTTÖTARKOITUS: Terrierityyppinen paimenkoira, joka soveltuu myös suurten eläinten paimentamiseen. Hajuaisti on hyvin kehittynyt. Osoittautunut erinomaiseksi petoeläinten ja jyrsijöiden torjunnassa. Mainio kotikoira, sopii mainiosti asunnossa pidettäväksi. Tarvitsee paljon liikuntaa. Erinomainen seura- ja harrastuskoira.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Rotu sai alkunsa 1600 - 1700-luvun Unkarissa, kun alkukantainen puli risteytettiin maahantuotujen saksalaisten ja ranskalaisten pystykorvaisten, terrierityyppisten koirien kanssa. Rotu tunnustettiin virallisesti 1900-luvun alussa.

YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoinen ja leikkisä terrierityyppinen paimenkoira. Terrierimäisyys näkyy selvimmin päässä. Kuono-osa on pitkänomainen ja pystyjen korvien ylin kolmannes taittuu eteenpäin. Rakenne on neliömäinen. Pumi on jatkuvasti tarkkaavainen ja siksi kaulan asento on keskimääräistä korkeampi. Keskipitkä ja laineikas karvapeite muodostaa kiharoita. Sen väri voi vaihdella, mutta sen tulee aina olla yksivärinen.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus on sama kuin säkäkorkeus; rintakehän syvyys on hieman alle puolet säkäkorkeudesta; kuonon pituus on hieman alle puolet pään koko pituudesta; kaula on yhtä pitkä kuin pää ja 45 % säkäkorkeudesta.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Varsin eloisa paimenkoira, jolla on uupumaton temperamentti. Se on erittäin rohkea, silti hieman varautunut vieraita kohtaan. Järkevän käytöksensä, eloisuutensa ja ilmeikkyytensä ansiosta pumi herättää huomiota aina ja kaikkialla. Se on melko äänekäs. Koko olemus ilmentää toimintahalua; rauhattomuudesta ja toimeliaisuudesta johtuen kaikki ruumiinosat ovat jatkuvasti liikkeessä. Pumi on aina aktiivinen ja valmiina toimintaan. Arka tai flegmaattinen käytös ei ole rodunomaista.

KAULA: Keskipitkä, vain hieman kaareva, hyvin lihaksikas ja muodostaa 50 - 55°:n kulman vaakatasoon nähden. Kaulanahka on tiivis, kuiva ja poimuton.

RUNKO: Lihakset ovat hyvin kehittyneet, kuivat, erityisen kiinteät ja lujat. Pumi on rotuna erittäin tiivisrakenteinen ja ulkonäöltään tasapainoinen.
Ylälinja: Suora.
Säkä: Selväpiirteinen, pitkä ja takaosaa kohti laskeva.
Selkä: Lyhyt, suora ja kiinteä.
Lanne: Lyhyt, kiinteä ja suora.
Lantio: Lyhyt, keskileveä ja hieman viisto.
Rintakehä: Eturinta on suora ja melko syvä, ei leveä. Kyljet ovat hieman kaarevat, pikemminkin litteät. Rintakehä on syvä, pitkä ja kyynärpäihin ulottuva.
Alalinja ja vatsa: Vatsa on kiinteä ja takaosaa kohti nouseva.

HÄNTÄ: Ylöskiinnittynyt häntä kaartuu avoimena renkaana lantion yläpuolelle. Karva on hännän alapuolella 7 - 12 cm pitkää, karheaa ja avonaista, aluskarvaa on vähän. Synnynnäinen töpö tai typistetty häntä eivät ole hyväksyttäviä.

RAAJAT
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Eturaajat tukevat runkoa kuten pilarit. Ne ovat pystysuorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian kaukana toisistaan.
Lavat: Lapaluut ovat pitkät, hieman pystyt ja noin 55°:n kulmassa vaakatasoon nähden. Lapaluun kärki on suoraan rintakehän syvimmän kohdan yläpuolella.
Olkavarret: Lyhyet ja hyvin lihaksikkaat. Lapaluu ja olkavarsi muodostavat 100 - 110°:n kulman.
Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Pitkät ja kuivat.
Välikämmenet: Pystyt.
Käpälät: Pyöreät ns. kissankäpälät; varpaat ovat tiiviisti yhdessä. Päkiät ovat kimmoisat. Kynnet ovat vahvat ja mustat tai liuskeenharmaat.

TAKARAAJAT
Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat hyvin vahvat. Sivulta katsottuna ne asettuvat hieman takaosan taakse. Takaa katsottuna ne ovat yhdensuuntaiset, suorat, eivät liian lähellä eivätkä liian kaukana toisistaan.
Reidet: Lihaksikkaat, pitkät ja taaksepäin viistot.
Polvet: Samalla korkeudella kuin kyynärpäät.
Sääret: Pitkät ja kuivat.
Kintereet: Kuivat ja selväpiirteiset.
Välijalat: Lyhyet ja pystyt.
Käpälät: Kuten etukäpälät. Kannukset eivät ole toivottavat.

LIIKKEET: Varsin eloisat ja innokkaat. Askel on lyhyt, energinen, tehokas ja tasapainoinen. Ryhti on itsevarma ja ylväs. Ravi on kevyttä ja tasapainoista; koira astuu takaraajansa täsmälleen eturaajojensa jälkiin.

KARVAPEITE
Karva: Laineikas, kihara karvapeite muodostaa tupsuja, se ei ole koskaan sileä eikä nyöriytynyt. Karva on keskimäärin 4 - 7 cm pitkää, joustavaa, pörröistä ja tiheää, muodostaa erikokoisia tupsuja. Karvapeite muodostuu vahvasta, ei karkeasta peitinkarvasta ja pehmeästä aluskarvasta. Keskipitkät, tiheät ja karkeat suojakarvat korvissa kasvavat ylöspäin. Silmät ja kuono-osa eivät ole pitkän karvan peittämät. Karvapeite saadaan toivotunlaiseksi käsin trimmaamalla. Pienehköt korjaukset päähän ja raajoihin voidaan tehdä saksilla. Koko karvapeitteen leikkaaminen saksilla ei kuitenkaan ole toivottavaa.
Väri:
Harmaan eri sävyt (vastasyntyneen väri on yleensä musta, joka harmaantuu ajan myötä)
musta
kellanruskea, jonka perusvärit ovat punainen, keltainen ja kermanvärinen (häivähdys mustaa tai harmaata ja selvästi erottuva maski ovat toivottavat)
valkoinen.
Halkaisijaltaan alle 3 cm:n kokoinen valkoinen rintamerkki ja/tai valkoinen viiru varpaissa ei ole virhe. Karvapeitteen tulee aina olla selvä- ja yksivärinen.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
Pyöreä, pulimainen pää
Kuono-osa alle 40 % pään koko pituudesta
Voimakkaasti korostunut otsapenger
Yhden tai useamman etuhampaan, kulmahampaan, välihampaan P2 - 4 tai poskihampaan M1 - 2 puuttuminen, useamman kuin kahden P1:n puuttuminen, (M3:ia ei oteta huomioon)
Ylä-, ala- tai ristipurenta
Täysin pystyt, tyvestä lähtien riippuvat tai eriasentoiset korvat
Lyhyt ja sileä tai pitkä, voimakkaasti huopaantunut, harottava tai eloton karva
Suklaanruskea tai monivärinen karvapeite sekä kaikenlaiset selvästi erottuvat merkit (esim. tan-merkit, mantteli jne.)
Rotumääritelmän sallimista mitoista poikkeava säkäkorkeus.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. 

Hyväksytty: FCI 13.9.2000
SKL-FKK 26.4.2001